Seuraamisen haaste…

Usein tanssikursseilla opetetaan, että seuraaja seuraa viejää. Suomalaiselle naiselle, joka on tottunut tekemään melkeinpä kaiken itse, saattaa siinä olla tekemistä, että malttaa antaa viejän viedä. Ja etenkin silloin, jos on kyseessä aloitteleva viejä, jonka vienti voi alkuun olla vielä vähän epävarmaa.

Seuraajalle on mielestäni hyvin tärkeää tanssin alkutaipaleella, että hän opettelee seuraamaan. Malttaa odottaa paikoillaan niin kauan, että viejä vie johonkin suuntaan, vaikka se kestäisi kuinka kauan. Kun seuraaja oppii seuraamaan, voi hän alkaa herkistelemään omaa rooliaan. Kenties pienentämään vastetta, mutta kuitenkin tietyn viipyilevyyden säilyttäen, että ei ala aavistella vientiä johonkin, vaan malttaa kuitenkin odottaa sen viennin.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun tanssi alkaa herkistyä sellaiseksi, että kaikkia viejiä pystyy seuraamaan hyvin, voi alkaa miettimään haluaako tanssilta enemmän. On erilaisia tapoja koristella omaa tanssiaan, jotka ruokkivat molempien tanssia. Vaikka seuraaja koristelisi omaa tanssiaan, niin hän voi olla koko ajan vietävissä ja olla viedyllä askeleella. Tai sitten seuraaja voi myös hallitusti ”ottaa ohjat käsiinsä” ja palauttaa ne viejälle, kun saa koristelunsa tehtyä. Tämä vaatii tietenkin molemmilta osapuolilta, että kumpikaan ei hämmenny tällaisesta, vaan osaa lähteä mukaan omalla tavallaan ja palata sitten perinteisempään rooliin, kun se on ajankohtaista. (Tämä muuten on hyvä tapa korjata tarvittaessa rytmiä kohdalleen, jos viejä on eksynyt esim. välirytmiin. Palaat vain ”vahingossa” oikeaan rytmiin takaisin vietäväksi :-))

Eli toisin sanoen… Täytyykö seuraajan seurata koko ajan vientiä? Mielestäni pääsääntöisesti kyllä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Seuraaja voi rikastuttaa tanssia hyvin pienillä eleillä, jotka viejä huomaa, mutta ne eivät haittaa hänen vientiään. Tai vaihtoehtoisesti taitavan viejän kanssa seuraaja voi välillä ottaa hetkeksi ohjat käsiinsä, kun esim. musiikki siihen ruokkii ja viejä antaa siihen tilaa. Tanssi on ihana muoto ilmaista itseään ja koskaan ei kahta samanlaista tanssia tule vastaan kenenkään kanssa, vaan se elää aina eri tavoin…

(20.10.2019)

Tästä klikkaamalla takaisin blogien etusivulle