Miksi minusta tuli tanssinopettaja?

Käytyäni tanssikursseilla jonkin aikaa seurani ohjaajat kysyivät, että kiinnostaisiko minua lähteä ohjaajakoulutukseen. Epäröin tuota jonkin aikaa, koska en mielestäni osannut tarpeeksi sitä varten. Olen aina ollut ihminen, joka haluaa osata tekemäni asiat todella hyvin ja odotan siten itseltäni todella paljon. En myöskään ollut varma, että olisiko minusta ohjaajaksi, kun en ollut sitä aiemmin tehnyt, mitä nyt pitänyt jotain oppitunteja muutamille sadoille ihmisille satunnaisesti. Joten taas odotin itseltäni todella paljon. Mietittyäni asiaa päädyin ratkaisuun, että opiskelen ensin puoli vuotta roolia viejänä ja sen jälkeen hakeudun SUSEL:n seuratanssin perusohjaajakurssille.

Puolentoista vuoden ohjaajakurssin aikana opin pitämään ohjaamisesta ja olin innoissani oppimisestani koko ajan enemmän. Koulutuksen lopussa olin sitä mieltä, että osaan tanssia hyvin ja vielä olisi vähän matkaa jäljellä. Tämä oli iso sysäys matkallani eteenpäin, jonka loppua ei näy eikä kuulu ja ei varmasti tulekaan niin kauan kuin jalkani kantavat.

Olen aina sanonut, että tanssissa on yksi riski! Se ei vie vain pikkusormea ja näinhän minullekin on käynyt…😊

Innostuin tanssinopiskelusta ja sen monimuotoisuudesta, joten seuraava opiskeltava asia loistavan opettajan Lissun valmennus tanssinopettaja (STOL)-tutkintoa varten. Tässä tutkinnossa tuli lisäksi mukaan kilpatanssilajit ja sitä varten piti opiskella teoriaa paljon. Piti opiskella W. Lairdin latinalaistanssien tekniikkakirjaa ja G. Howardin vakiotanssien tekniikkakirjaa todella paljon. Seuratanssissa ei ole niin tarkkaa, kääntyykö se jalka neljänneskäännöksen vai 3/8 käännöstä, mutta kilpatanssissa se on hyvinkin tarkkaa. Näiden kanssa painittiin reilun vuoden verran loistavan porukan kanssa, joista osan kanssa pohdittiin asioita koulutusten välilläkin treenaillen aktiivisesti.

Tässä vaiheessa olin aivan koukussa oppimiseen ja huomasin, että koskaan tässä ei tule valmiiksi. Havaitsin koulutukseni aikana, että osaan paljon, mutta koskaan en tule valmiiksi. Aina riittää lisää oppimista ja tanssiminen elää koko ajan, joten aina riittää lisää opiskeltavaa.

Olen myös matkan varrella hakeutunut useisiin koulutuksiin, koska oppimisenhaluni on koko ajan kasvanut. Olen valmistunut useista koulutuksista, kuten tanssiliikunnanohjaaja (TANSLI), senioritanssinohjaaja, Kiddiejam-perusohjaaja, Folkjam-perusohjaaja ja seuraohjaaja rock’n’swing (STUL).

Tällä hetkellä rakennan osaamistani Oulun ammattikorkeakoulussa tanssinopettaja (AMK)-linjalla monimuoto-opiskelijana. Matka on upeaa, vaikka kylläkin aikamoinen urakka tehtäväksi usean työn ohella. Mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan harrastuksen ja työnkin vuoksi sekä rakkaudesta oppilaisiin, joiden oppimisen ahaa-elämyksiin rakastuin!

(5.7.2019)