Itse löysin alun tanssiepävarmuuteni jälkeen tanssijoista samanhenkisiä ihmisiä aika nopeastikin. Aloin hyvin varhaisessa vaiheessa kiertämään monilla eri tanssileireillä ja sieltä löytyi lisää samanhenkisiä ihmisiä.
Kiertelen paljon yli Suomea ja tansseissa, tanssileireillä ja -kursseilla ja jo alkuvaiheessa kiertäessä alkoi tulla tuttuja kasvoja vähän sinne sun tänne. Opettajien nimet oppi hyvinkin nopeasti, mutta tanssijoiden nimistä ei välttämättä edes puhuttu, joten he olivat usein vain tuttuja kasvoja. Nykyisin menen miten pienelle tanssilavalle tahansa lähes mihin päin Suomea tahansa, niin ainakin yksi tuttu kasvo sieltä ainakin löytyy 🙂
Tanssijat yleensä ovat selvin päin tanssimassa ja ovat tulleet pitämään hauskaa muiden tanssijoiden kanssa. Tanssiessa täytyy unohtaa muut kiireet ja huolet ja antautua tanssin vietäväksi, muuten tanssimisesta tai ainakaan siitä todella hyvästä tanssimisesta ei tule sellaista hyvää tanssikokemusta molemmille. Tanssija antaa itsestään ison osan antautuessaan tanssimaan täysin sen hetkisen parinsa kanssa. Jos kemiat toimivat sillä hetkellä yhteen ja molemmat luottavat toisiinsa, niin tanssista voi tulla todella suuri nautinto molemmille. Tällaisessa tilanteessa on hyvin mahdollista, että tanssijoista tulee hyviä ystäviä ja joskus enemmänkin. Ja tosiaan, kun ympärillä on paljon samanhenkisiä ihmisiä, niin kyllähän siitä ainakin kavereita ellei ystäviäkin synny.
Tanssiminen on mielestäni parhaimmillaan sitä, että pari tanssii toisilleen ja heittäytyy tanssiin täysillä mukaan. Taitavien tanssijoiden tanssimista katsoessa voi joku voi kuvitella tanssissa olevan muutakin, kuin ”pelkkää tanssia”. Tuo tunne voi löytyä hyvin myös vasta aloittelevilla tanssijoilla, jos kemiat kohtaavat ja he rohkeasti heittäytyvät tanssiin.
Nykyisin tanssinopettajana näen paljon tanssijoita myös tunneilla ja tapahtumissa ja heitä on aina yhtä ihana nähdä tunneilla uudelleen ja uudelleen. Syksyn ensimmäinen tanssikurssi kesän pienen lomailun jälkeen on aina hieno päästä vetämään tuntia ja tavata tuttuja kasvoja, joista osan nimiäkin jo tiedän.
Näin siinä on vuosien varrella käynyt, että varmastikin puolet hyvistä ystävistäni on tanssijoita ja kavereista suurin osa. Minulle tanssijoista on tullut todellakin omanlaisensa perhe.
Olkaa rohkeita ja tanssikaa koko sydämellänne ja sielullanne juuri siinä hetkessä!